Skip to main content

Viimeisen matkan vaiheet, yöllisiä ajatuksia

Kaikki on niin irtonaista

Ajatukset yritetään punoa yhteen

Tämä kuitenkin epäonnistuu

Syntyy kysymyksiä joihin ei ole vastauksia

Syntyy liikkeitä joilla ei ole tarkoitusta

Tätä seuraa kadonneet ajatukset

Ympäristö unohtuu

Jäljellä on vain tyhjä kuori

Kuori jota murskataan parhaillaan ulkoa päin

Kuori on hyvin hauras joten nopeasti se on mennyttä

Tomua muun pölyn seassa

Unohdettu

Nyt kaikki on liian paljasta

Liian läpinäkyvää

Pakotietä etsitään

Sitä ei koskaan löydetä

Sitä ei koskaan ollutkaan

Eikä tule koskaan olemaan

Äänetöntä huutoa

Vuotamattomia haavoja

Ikäviä muistoja

Murskaava totuus

Ympäristö katoaa

Syypää löytyy

Itseinhoa

Huutoa

Likaisia tekoja

Vuotavia haavoja

Täysi hiljaisuus

Kaivattu rauha

Tässä kohdassa saavutat jotain suurta

Comments

Popular posts from this blog

Onko 112?

Hätänumeron valinta Onko tässä vaiheessa muka vielä montakin vaihtoehtoa Pilleriä toisensa perään Tyynyn alle piilotettuna Kunhan kerran viikossa hymyilee Lopun ajan voi viettää sängyn pohjalla Seinille puhuen Kyllä nekin alkavat jossain vaiheessa vastaamaan En osaa laskea kun seitsemään Tarvittaessa kertoa sen kolmella Asetellessani viimeisiä toivon rippeitä dosettiin Välillä sitä on mieluummin ilman Välillä vetää tupla-annoksen Muutama horjahdus sinne tänne Kyllähän minä osaan hakea apua jos sille oikeasti on tarvetta Vai mitä?

Kaunis pieni lapsi

Kaunis pieni lapsi Kerro minulle Miksi taivas on niin tumma Ja minä niin pieni Että jään varjoon Ja uppoan Kerro kaunis lapsi Kuinka olet niin viaton Vaikka tiedät kaiken Ja näet jotain Mitä kukaan muu ei voi nähdä Silti sinä naurat Ja valaiset hymylläsi koko kaupungin Eikä enää ole pimeää Enkä minä niin pieni Että jäisin varjoon Ja uppoaisin Kiitos pieni lapsi Että voin ottaa sinut syliini Ja kutsua omakseni -MR

Tie ja pelto, me ja he

Joukko ihmisiä Tuijottamassa pellolle päin Tietäen sen olevan viimeinen asia Jonka he koskaan tulevat näkemään Kyynel vierähtää poskelle Veri maalaa jalkakäytävän "Tämä oli heille ihan oikein" Kutsuit heitä eläimiksi Arvottomiksi olennoiksi Minä näin vain joukon ihmisiä Samanlaisia kuin sinä ja minä Aivan kuin olisin katsonut peiliin Joten minä odotin Milloin antaisit minun maalata oman osani tästä tiestä