Skip to main content

Jotain kaunista

Voiko olla kauniimpaa
Kuin kaksi ihmistä
Jotka toistensa sijaan haluavat itseään
Näkevät peilissä jonkun kauniin
Jonkun arvokkaan
Sen sijaan että upottaisivat toinen toisensa
Merkitsemättömiin kehuihin
Loputtomiin suudelmiin
Kaksi ihmistä
Jotka elävät itseään varten
Eivät toisiaan varten
Eivät siksi että haluavat miellyttää toisiaan
Koska onko se edes elämää
Jos pysyy pinnalla vain toisen takia
Vaikka voisi olla jo melkein perillä
Kaksi kaunista
Yhdessä niin rumia
Yksin niin upeita
Ansaitsevat jotain parempaa
Kuin toisensa
Jotain kestävämpää
Kuin tämän hetkellisen lihan himon
Ansaitsevat tilaa
Tilaa kasvaa
Tilaa miettiä
Mitä he oikeasti haluavat
Mitä he tarvitsevat
Ja milloin
Milloin on oikea aika
Olla yhtä
Antaa himon viedä
Ilman että itse katoaa
Ja lakkaa olemasta
Koska toista ei saa rakastaa
Ei enemmän kuin itseään
Ei niin paljon että alkaa vihaamaan itseään
Koska sinä ansaitset kaiken rakkauden maailmassa
Ja kaikkien
Myös omasi

-MR

Comments

Popular posts from this blog

Lohduttomuuden valtameri

Miksi ihminen voi tuntea niin Että kaikki uppoaa Ja itse jää pinnalle Taistelee hengestään Mutta kenen tähden Kun ei ole ketään Kenen luokse uida Ketään kenen vuoksi jaksaa Taistella Ei pääse pohjaan vaikka haluaisikin Jää vain pinnalle itkemään Ja täyttämään tuota murheiden valtamerta Mieluummin sitä kuolisi yhdessä Kuin jäisi itsestään elämään Vihaan sanaa viha Se on niin voimakas Ja kuvastaa aivan vääränlaista tunnetta Kyse on ennemminkin tyhjyydestä Tämän tyhjöttömyyden keskellä Kun ei ole mitään Kuin sinä Ja meri Ja pohjaan vajonneet haaveet Täällä sinä olet Ja tänne sinä olet jäävä Aamen -MR

Elämäni kuoleman välikappaleena

He sanovat että kaltaiseni ovat tuomittuja kuolemaan. Tuomittuja kuolemaan mahdollisimman nuorina ja mahdollisimman hitaasti ja kivuliaasti.  Elämäntapamme toimii myös reittinä tietynlaiseen onnellisuuteen. Sellaiseen, kun on saavuttanut elämältään jotain. On jotain, mistä tulevat sukupolvet muistavat sinut. Kaikella on kuitenkin hintansa, meidän tiemme onnellisuuteen maksaa paljon. Luomiseen liittyy paljon tuskaa, parhaat teokset tulevat eniten kipua tuntevilta.  Kun hinta on näinkin suuri on siitä saatava hyötykin valtaisa. Näistä hyödyistä emme kuitenkaan pääse nauttimaan silloin kun vielä kävelemme maan pinnalla. Meidän palkkiomme maksetaan kuolinvuoteella. Silloin olemme saavuttaneet elämältä jotain. Vapaaehtoisestihan kukaan ei tällaiseen ryhdy. Tarvitsemme kuitenkin jatkajia, joten olemme oikeutettuja valitsemaan seuraajamme. Valintaprosessi on tarkka, heidän mielensä pitää yltää aina vain pidemmälle. Joka kerta hiukan pidemmälle kuin entisten valittujen. Ihmi

Kaunis pieni lapsi

Kaunis pieni lapsi Kerro minulle Miksi taivas on niin tumma Ja minä niin pieni Että jään varjoon Ja uppoan Kerro kaunis lapsi Kuinka olet niin viaton Vaikka tiedät kaiken Ja näet jotain Mitä kukaan muu ei voi nähdä Silti sinä naurat Ja valaiset hymylläsi koko kaupungin Eikä enää ole pimeää Enkä minä niin pieni Että jäisin varjoon Ja uppoaisin Kiitos pieni lapsi Että voin ottaa sinut syliini Ja kutsua omakseni -MR