Rakkaus oli kielletty niiltä jotka sitä eniten janosivat. Mutta minua ei janottanut. Ja silti. Silti olin kiellettyjen listalla. Jokin eväsi minulta kaiken sen mikä elämässä on tärkeää. Viritti minut uudelleen kysymättä mitään. Nyt kello oli aina tunnin edellä ja minä tunnin jäljessä. Rattaani pyörivät väärään suuntaan. Naamatauluni näytti aina samaa lukemaa. Ja olin rikki. Rikki niin syvältä sisältäni ettei kukaan yltäisi minua korjaamaan. Niin syvältä ettei kukaan kuulisi minun itkuani. Minut oli särjetty niin pieniksi paloiksi ettei niistä saisi enää mitään kokonaista. Viisarini oli vedetty äärimmilleen, sydämeni oli pumpattu tyhjäksi. Joten miksi sinä itket rakkaani? Minunhan tässä kuuluisi itkeä. -MR
Nyt muistan sen tunteen Kun millään muulla ei ole väliä Kuin vain ja ainoastaan sillä mitä korvien välissä on Syy on joka kerta eri Miksi se tulee takaisin Isku rintakehään Etkä voi hengittää Et ainakaan seuraavaan kymmeneen minuuttiin Mutta ei hätää Liiku vain mukana Ja unohda kaikki Koska millään muulla ei nyt ole väliä Vain sillä mitä löydät pääsi ulkopuolelta Ja minkä tiedät olevan jo sen sisällä -MR
Comments
Post a Comment