Skip to main content

Kirppislöytöjä?

Sormeni harhailivat rekeissä olevien vaatteiden läpi. En voinut olla ajattelematta kaikkea sitä, mitä nämäkin vaatteet ovat nähneet. Paljon elämää. Surua ja iloa, vihaa ja hämmennystä.

Hyllyillä lojuvat tavarat eivät kiinnostaneet minua niin paljon. En kylläkään tiedä miksi, ehkä niiden tarinat ja seikkailut olivat liian selviä. 

Lelut olivat myynnissä koska lapset olivat jo isoja tai kiinnostuksen kohteet olivat vaihtuneet. Kaikki vähänkin erikoisemmat tavarat olivat matkamuistoja jotka mummi tai täti olivat tuoneet kaukomailta, mutta ne eivät sopineet sisustukseen joten ne piti laittaa myyntiin.

Jatkoin siis vaatteiden läpi selailua mielessäni pieni toivomus siitä, että löytäisin itselleni jotain ostettavaa. Vaatteet jotka vaivauduin nostamaan rekistä olivat useimmiten liian isoja tai pieniä, liian uusia tai liikaa elämää nähneitä. En kuitenkaan luopunut toivosta edes viimeisen rekin kohdalla. Aina olisi lisää kirpputoreja, lisää elämiä tulkittavina ja uusia elämänkertoja luettavana. 

23.7.2018

Comments

Popular posts from this blog

Elämäni kuoleman välikappaleena

He sanovat että kaltaiseni ovat tuomittuja kuolemaan. Tuomittuja kuolemaan mahdollisimman nuorina ja mahdollisimman hitaasti ja kivuliaasti.  Elämäntapamme toimii myös reittinä tietynlaiseen onnellisuuteen. Sellaiseen, kun on saavuttanut elämältään jotain. On jotain, mistä tulevat sukupolvet muistavat sinut. Kaikella on kuitenkin hintansa, meidän tiemme onnellisuuteen maksaa paljon. Luomiseen liittyy paljon tuskaa, parhaat teokset tulevat eniten kipua tuntevilta.  Kun hinta on näinkin suuri on siitä saatava hyötykin valtaisa. Näistä hyödyistä emme kuitenkaan pääse nauttimaan silloin kun vielä kävelemme maan pinnalla. Meidän palkkiomme maksetaan kuolinvuoteella. Silloin olemme saavuttaneet elämältä jotain. Vapaaehtoisestihan kukaan ei tällaiseen ryhdy. Tarvitsemme kuitenkin jatkajia, joten olemme oikeutettuja valitsemaan seuraajamme. Valintaprosessi on tarkka, heidän mielensä pitää yltää aina vain pidemmälle. Joka kerta hiukan pidemmälle kuin entisten valittujen. Ihmi

Kaunis kuvaus jostain rumasta

Nyt muistan sen tunteen Kun millään muulla ei ole väliä Kuin vain ja ainoastaan sillä mitä korvien välissä on Syy on joka kerta eri Miksi se tulee takaisin Isku rintakehään Etkä voi hengittää Et ainakaan seuraavaan kymmeneen minuuttiin Mutta ei hätää Liiku vain mukana Ja unohda kaikki Koska millään muulla ei nyt ole väliä Vain sillä mitä löydät pääsi ulkopuolelta Ja minkä tiedät olevan jo sen sisällä -MR

Millaiset kengät sinulla on?

Hölmöt kompastuvat muiden jalkoihin, vahvat omiinsa. Koska ainoa asia joka heidän kulkunsa voi katkaista ovat he itse. Ylimieliset eivät vain huomaa auki olevia kengännauhoja, nöyrät kaatuvat koska eivät halua olla muita parempia. Kompastuvat muka omiin kenkiinsä ja nauravat. Ovat muka aina niin kömpelöitä. Aina nenällään kun vähänkin korkeampi kynnys tulee vastaan, aina kun ajatus herpaantuu hetkeksikään. Todellisuudessa ovat vain todella hyväsydämmisiä, lämpimiä ihmisiä. Tuovat inhimillisyytensä esille, eivät häpeä sitä. Kantavat aukinaisia kengännauhojaan ylpeydellä niihin koskaan kompastumatta. Kävelevät rohkeasti eteenpäin katsomatta jalkoihinsa. Uskaltavat nauraa virheilleen. Ehkä sinäkin voit vielä joku päivä kävellä leuka pystyssä nauhalliset kengät jalassa. -MR