Skip to main content

Entä jos kuolema onkin vain pitkä uni? osa 2

Olin seisonut tanssilattian reunalla ties kuinka kauan, odottamassa häntä. Tiesin ettei hän tulisi vielä moneen tuntiin, mutta minä odotin.

”Mitä sinä siinä vielä istut? Tule tanssimaan kanssasi!”

Aukaisin silmäni. Olin näköjään nukahtanut.

”Mitä sinä täällä teet?”

Vilkaisin kelloa.

”Et ole koskaan täällä näin aikaisin.”

”Oletko sinä ihan sekaisin? Täällähän minä olen koko ajan ollutkin! Sinähän se aina jonnekin katoat kesken kaiken.”

Tuijotan hetken tyhjyyteen kunnes ymmärrän. Vilkaisin vielä kerran kelloa. Hyppäsin ylös ja halasin häntä lujempaa kuin koskaan aikaisemmin.

”Mikä sinuun nyt tuli?”

Pidättelin kyyneliäni ja nauroin.

”Ei mikään. Mietin vain, että voisimmeko tehdä jotain muuta tanssimisen sijasta?”

Työnsit minut pois ja nauroit.

”Tiedät kyllä ettemme voi.”

Comments

Popular posts from this blog

Onko 112?

Hätänumeron valinta Onko tässä vaiheessa muka vielä montakin vaihtoehtoa Pilleriä toisensa perään Tyynyn alle piilotettuna Kunhan kerran viikossa hymyilee Lopun ajan voi viettää sängyn pohjalla Seinille puhuen Kyllä nekin alkavat jossain vaiheessa vastaamaan En osaa laskea kun seitsemään Tarvittaessa kertoa sen kolmella Asetellessani viimeisiä toivon rippeitä dosettiin Välillä sitä on mieluummin ilman Välillä vetää tupla-annoksen Muutama horjahdus sinne tänne Kyllähän minä osaan hakea apua jos sille oikeasti on tarvetta Vai mitä?

Kaunis pieni lapsi

Kaunis pieni lapsi Kerro minulle Miksi taivas on niin tumma Ja minä niin pieni Että jään varjoon Ja uppoan Kerro kaunis lapsi Kuinka olet niin viaton Vaikka tiedät kaiken Ja näet jotain Mitä kukaan muu ei voi nähdä Silti sinä naurat Ja valaiset hymylläsi koko kaupungin Eikä enää ole pimeää Enkä minä niin pieni Että jäisin varjoon Ja uppoaisin Kiitos pieni lapsi Että voin ottaa sinut syliini Ja kutsua omakseni -MR

Tie ja pelto, me ja he

Joukko ihmisiä Tuijottamassa pellolle päin Tietäen sen olevan viimeinen asia Jonka he koskaan tulevat näkemään Kyynel vierähtää poskelle Veri maalaa jalkakäytävän "Tämä oli heille ihan oikein" Kutsuit heitä eläimiksi Arvottomiksi olennoiksi Minä näin vain joukon ihmisiä Samanlaisia kuin sinä ja minä Aivan kuin olisin katsonut peiliin Joten minä odotin Milloin antaisit minun maalata oman osani tästä tiestä