Seison reunalla, varmana siitä etten putoa. Ihailen maisemia ja nautin hiljaisuudesta. Katson alas.
”Jos minä putoaisin, ottaisitko sinä minut kiinni?”
Hiljaisuus jatkuu. Naurahdan.
”Niin arvelinkin.”
Jalkani ovat väsyneet joten päätän istuutua. Huokaisen. Alas on niin pitkä matka. Ei hän oikeasti taida välittää minusta. Naurahdan.
”Heh. Taisin olla aika hölmö, vai mitä?”
Vilkaisen olkani yli. Tyhjää. Hiljaisuus rikkoutuu.
”Mitä sinä sanoit, en oikein kuule tänne asti.”
Hiljaista taas.
Ja edelleen on hiljaista.
Huokaisen, pyyhin kyyneleeni ja nousen ylös. Kurkkaan vielä kerran olkani yli.
”Ota kiinni jos saat.”
Comments
Post a Comment